Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 24.02.2013

Matin-päivän tunnelmis olen lähettäny mu entise runoautoni nykysil pitäjil viästin, et Matt on tottunu sihe, et nimipäivän o jätskitarjoilu. Siält o luvattu toimitta. Hyvä nimipäivä muillekki Mateil!

Mitenkä erityise harmonisis merkeis ei ol kiartue jälkkene viikoloppu sujunu, ennemminki vois sanno, niinko mun 3-vuatias siskonflik: Listus mikä leissu!

Hentuliisa-kiartue men sulavaste ja jät keviän olon. Kiitos mailman paras ja ainokaine Elina Walliini (Ja onne Musan flikal Putous-Karimin voitost!) Kaik asiat, mitkä ol hyvi suunnitelttu, myäski menivä hyvi. Ja nee asiat, mitkä jäi huanommal hunteerauksel, sujusiva neeki, vaikkaki hiuka soveltamal (ja piänel itteruaskinnal keika jälkke...). Jos tulevaisuuressakin tahrotte jotta sujuva - esimerkiks juantaja - ni älkkä vaa mul soittako, soittaka Elinal: www.elinawallin.fi

Ko lauanta-aamu valkentus ja olin vihro viime löytäny Siuron mutkateilt kotti, fundeerasin jo vähä aikka, et jos kumminki jättäis Mikkelin Lukkosulan ensillan väli, o sin sentäs tyäpäivä mittane matkustamine. Uteliaisuus voit flunssasuure ja rupesin tekemä lähtö aiktaulut hyväs muistis: ens linke klo 11 ja sit juna klo 14. Aika pia siin tiävarren pysäkil käve ilmi, ettei mikkä linja-auto tul ja sainki yhrelt ruskiasilmäselt kyytin Tampereen junal. Mikä oli lähteny jo 13. Olin miälkuvitellu aiktaulut. (Ko nee olis ollu niin kauhian sopevaiset.) Onneks joku paikallisliikentte autoryhmittymä ot munt kyytti, Mikkelis munt orotti paikal hälytetty Bernand&Bianca-tyyline pelastuspartio ja näitte avustuksel pääsin Mikaeli-talol pual tuntti ennen ko ensilta alko. Kiitos!

(Tämä Disneyn B&B ol mukulanas mu lempikuunnelma, perhepäivähoitaja Annel ol see c-kasetil ja mee lojutti tyynyjen pääl permannol ja jännitetti! Kuva: Disneylt lainas.)

Lukkosulaa ja lumpeenkukkia -näytelmäs o Mikkelis ihana tyäryhm! Kiitos teil! Filosofine ja syrämelline ja hyvi vauhrikas. Kovaste mää – ja iso liuta muitaki ihmissi orotetti esityst. See ol harmi, et josta syyst teatter ol tehny simmose ratkasu, et akustisest veretä. Mikaelin salis ol 400 ihmist ja 700 tuali. Ja näyttelijät ilma äänentoisto laval... MINK IHMEN TÄHRE?  Paikotellen kuuliki, mut paikotelle ei kyl. Ja ymmärrettäväst pualet yleisöst käve väliajal mul sanomas, et muute hyvä, mut ei kuulu mittä…  (Olen tiatone siit, et vastaan yksinäni ja koko omaisuurellani kaikest, mihe o mun nimeni präntätty, mut sit ko näyttelijöitte artikulaatioki o mun syytän, tuntu joskus vähä raskaalt. Ruppe houkuttama tanssinäytelmän kirjottamine). 

Siin tilanttes en pystyny kuuluvuureks muuttuma, mut olen nyy pitkän kirjelmän laittanu sil teattertyäryhmäl, et puhenäytelmäs TÄYTY käyttä sillo mikrofoni ko puhuta. Enemppä en nyy voi. Yleisöl kiitoksi palauttest ja tervessi! Lauluis (mitkä ol äärmäise  ihani!) näyttellijät käyttiki äänentoistokonei, ettekä usko kui suur karisma laskeutus salin yl, ko Kristiina Halkola astus valokeila ja kajaut sen ”Jos rakastat pieniä tyttöjä, pieniä poikia, sellerinjuurta ja mitä kaikki muit siin ikä olika”.

Mun niistämine pysys aisois hyvi ja mää intaantusin viäl menemä mukka karonkkaporukoihi, misä oppisin yhrelt Melasniämelt hianon laussen Tsehovilt. ”Itse pakkasin, mutta en löydä.” Sitä nyy voi ajatella pakettiautonki pakkamisen, mut miättikäs sitä silt kannalt, et ymmärtäk ihmine itte kaikki sanomias laussei ja tekemiäs tekoi?

Umpväsynenäs jännittäväst päiväst pääsin vihro majapaikka, yhte ihanaisse kartanohotellihi vaja peninkulman pääs keskustast. Aaargh! Kello ol 00.20 ja respa ol menny kii klo 22. Ovet lukus. Ei avamei. En ollu muistanu ilmotta ittestän. Ei mittä mahrollisuut pääst nukkuma. Mää olin juur lukenu, et Mikkelis o kaupunkiosa, mink nimi o Tusku ja pystysin sihen kyl eläytymä! Onneks ol näyttelijä-Jokisen kyyti lähel viäl ja hän kuskas munt takas keskustaha, ja onneks SM-ralleist hualimat ol paikallises Pilvihotellis viäl yks huane vapanas. Mää jo luulin, etten koska enä sänkky näe.

Tänä aamuste hotellist pois yrittäes huamasin, et mul ei ol ko yks kenkä vaa. Nolonas respan tätilt kysymä. Juu, tääl see o, meijä hyllyl! Ol käytävält löytyny, ko olin siäl ehtoste hiippaillu. Ja hei huam. yhren lonkeron ryystin, et kysymys ei ollu mistä juavuspäisyyrest, iha seko olen ilmanki.

Huame en käy eres postlaatikol!

Heli

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 24.02.2013

Täsä mee! Hiuka mul silm jo lurppu ko o Nokial saattu melkken kahren tunnin keikka purkki ja koko kiarros täytte, mut Elina o sirkune ko urpiaine lintulaural!

Kuvan ot Yle Tampereen Taru ja sanos, et saa käyttä.

Sen verra häsä meil ol rakentaes, et ihan kunnollist ja kaunist lavakuva ei vissi saattu otetuks. Täsä keske-eränen kattaus - pataklaput sentä näky ja iha itte maalatut kulissit ja kaffenkeitin, misä o virkattu kahva - kauneuspyykit puuttu ja pyykpojat.

Mää olen ylitarkka siit, et ääni olis mahrollisimma hyvä, ko ei mul ol mittä tanssiaskeli taik powerpointei esittä - ja ain nii helpottunu, ko saan ammattiäänimiästen kans toimi. Täl kertta simmosenas toimis länne ihme, Leskise äänipalvelun itte Leskine - kärsivälline ja taitava! http://www.jarileskinen.fi/ KIITOOOS!

Yleisöst mee olla ilossi ja onnellissi! Kiitos tulemisest ja tuamisist, kaulaliinoist ja karkkipusseist ja ruusunkukkasist ja hevoste aisakelloist... Omal riskil tehtin koko kiarros ja ihmiset sen palkitti ja otti meijät vasta vapaast purotuksest. Simmoset pualtoistuhat ihmist käve Henttu kattomas, vaik välil meinas jo näyttä huanolt, kattoka vaik:

(Elinan laatima kuvatekst: "Mee kiartuee painajaine toteutu toises Pori esitykses. Katsomos ei ollu ko yks ihmine. Seki oli teini, joka oli syventyny enämpi kännykkää ko meihi. Esti me itkettii, mut sit huamattii, et oikee esitys alkaaki vast kahre tunni peräst.")

Nii et maat näkyvis. Ei murhei!

Tack o hej ja suuremoissi kukkasenkuvi ja pataklapunkuvi ja syrämenkuvi kaikil kuulijoil!

Heli

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 23.02.2013

Tiätäk joku mil taval Nokialt ajeta Raumal pimiäl talvikelil paketauton takaovest kulissit kurkistelle Siuro ja Salmen kaut ylämäkke (vaaralline nousu) ja alamäkke (vaaralline lasku) ja paris mutkas (vaarallinen kaarre), ja moikkailla samas hiuka Häijjäät, vähä Lepistaroaki ja melkke Mouhijärve?

Mää tiärä yhren ko tiätä!

Sää ja mää ja Hentuliisa päät keikkas Nokian riamu-Kerholas runssal 400 ihmisel ja kyl meil ol nii hyvä miäl!

Pikkuse uuvuttavaine ol toi kotomatka ajella, nii et nyy huilan hiuka, ennenko laajemmi laveeraan kuulumissi.

Kiitos Nokian kival yleisöl ja järjestäjä Soroptimisteil ja tiätyst tol ikiraikkaal, ihanal ja ilosel kolmen iin Wallinil!

Laaxone
(Jos olissin rekkakuski, mun tuuliklasis olis tommonen kilpi)

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 22.02.2013

Heii Pori,

mää sunt melkke jo tunnen!

Kiva on talvisillakin keleil kiamurrella ens ylise Lapi mutkassi teit, sit alise Lapin kumpuilevi teit ja sit piän siivu kasitiät Luvia ohitte - ja sit Elinan oven taa nappama hänet kyytti keikkahameines päivines Porin teatteril. Siäl on puuhakast ja hyväntuulist väkke töis! Ja kohteliast: ain ennen ko hee ruppe puhuma kaksmiälissi, hee varottava munt, et mää menen kuuloetäisyyre ulkopualel. Mää olen viatont sortti, enkä käsitä mittä simmosist.

Hentuliisa-kiarroksen toisen pualikka ensmäne satsi alko siis Porist. Oikkiastas see men nii, et tiistain ol lisäesitys ja sen jälkke nyy torstain tul see varsinaine, mut ei see haitta ko kumpanakin kertan ol yleissö täyn jokane nurkka ja komero hyllytki. Pontus kuulutti ja Kalle säätel asiat ja Odelma hois kirjamyynni paremmin ko itte Keskise kyläkauppiaska olis osannu, ni mikäs meil on täsä minikiärtäes.

Katsojat o nii rakkai meil lava-asukeil. Kiitos kaikist taputusaalloist ja kehusanoist! Mul o flunssa yltyny ja tunnus, et kaik konsonantit ja vokaalit tul ulos hirastettuin (voi ol, et siit o huamen hyättyki, ko mennä ton Hämen pualel). Onneks Elina o hyvä konsonanteis - tuli toristetuks tänäänki!

Ai nii: tänä otettin kuviaki lavarakennuksest. Erityise hualellisest kuvasin Elinan valioluakan peppu - iha vaa nostalkis-asetelmallisist syist. Sil ol nii fiiniste laitettunas rivi pyykpoikki punaste pillifarkkujen takataskuhu nököttämä. Elinal on pääl aito ja oikkia Porin 23. kaupunkiosan kansanpuku. Simmost ei ol mailmas kellä muul eres meinannu ol. Mul on pääl nii omakeksimä kooste, et mun täyty vissi esitellä see iha omas luvussas joskus. Taik sit tulette vaa Nokial kattoma.  

Kaik kuvat o nyy sit jottenki muitten kamerois - ennen ko nee joku ossavaine tän siirttä, teijän täyty kuvitel punanen takatasku ja kansanpuku kaupunkiosast ja kiartuekaffenkeitin, misä o virkattu kahva!

Kiitos tänäsest kaikil sin Porin tianoil!

Huamen sit laiteta kaik likko ja kahlata Nokia yleisömeres eikä lainka välitet, vaik hamehelma hiukan kastuis. Sin vaa!

Heli

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 21.02.2013

Eilist Henttu-päivä vois nimittä nousukiiroks, mut tänä oltti jo pyärät (eli jalat) irti maast. Joskus Rauma-salis o hiukajoukon pirättyväinen tunnelma - vissi sen koulumaisen tilan tähre - mut tänä ol hyriseväist sakki katsomos. Nii mukava ol pikkukuumees tönöttä laval ja naura moninkertaseste: omil jutuil, Elinan jutuil ja sil, ko yleisö naura meijä jutuil... Hyvä Raum! Kiitos teil!

Piän takaisku tul vaatettamises. Mää oli aamust saak varronnu, et saan laitta mun voikukkasenkellaset sukkahousut jalkka mu eilisten pinkkien tilal, mut ens Ode kysys, et eik mittä muut olis ja sit Elina sanos, et mikä vika niis eilisis ol. Mää myänsin tappion ja laitin pinkit. Olis pitäny kyssy äänimiäs Leskiselt viäl. Sil o viissai ajatuksi. Ja hyvi see sai hankalan salin äänetki halttu  (olin yäl sil laittanu hualestunei tekstiviästei).  Kauhian kiva Mika ol kaupunkinpualest auttamas ja traijamas meijä valurautassi kulissei - ja teatterin Petter ol reipas ja juans meijät juahevast laval.

Ihana Ode-Odelma ol tänä Rauma-salil pitämäs kirjakauppa (ja määrämäs sukkahousuist ja kattomas et keikkapöyräl o mynthoni ja et päälihame alt ei näy aluhame) ja mul ol niin keviä miäl esiintty, ko nii mont käytännö murhet ol nostet mun hartteilt pois. Onneks huamises Porissaki saara hänet pittä!

Mää vähä jänniti, et mitä mun käy nimipäiväpakettien kans (Helin-päiv!), ko hullu menin Satakunna Ratios sanoma, et ihan pänikin paketti riittä, ei mittän stressi. Ihmise oliva ymmärtäny onneks juur oikke, eli onnittelui tul kyl - mut vaa muutamaine tarppeline paket. Osan olen jo polttanukki - iha luvan kans! Nimittäis hyvi sytykeruusui tul lahjakassilline ja niil mää heti laitin puuhellaha valkkia, ko kotti pääsin. Pakkast on -10 tääl Lapin Teelusikas. Lisäks yks toimittajaihmine ojens mul Lenita Airiston färise ruusu ja Elinal porilaisen kaffepaketifärise.

Syämine ei ol kiartuel pääasia, mut tulen raivohulluks ilma ruakka (sitä o suvus). Mun raideri on kumminki helppo toteutta. Jonkulaist voileippä nii, et jokasel riittä mont eikä kenenkä tart kursail, ja teet ja kaffet. Ei juapotteluvehkei. Ei goji-marjoi. Ei sacheri. Ei vaalianpunast vessapaperi.

Raumal ol moninkertaseste hualehrittu meijä syämine - kattoka nyy kui hyvi! Kiitos! Valokuvamine jäi tänä vähäl. Ainokaine on toi Elina ottama ruakakuva. Läns-Suamen toimittaja ja ylihyvä kuvaaja Urhose Esa hiippailiva kumminki paikal, nii et hyväs lykys heijä lehres o myähemmi juttuaki.

Hentuliisa o nyy sit jo pualvälissäs.
Torstain Pori,
perjantain Nokia
(http://www.soroptimistit.fi/clubs/nokia/news/524/)
tänä ei muut enä ko nukkumist!

Kiitos viäl!

Heli