Mää alotin tämän kummallisen kuulosen 13-vuaren jo tutuks tullul taval: pirin taas syntympäivi! Mul jäi tosa syksyste suur osa suvust kutsumat, ja heil sit vihjailin loppiaisen, et pirän "kuuma mehu, hiihto ja moottorsaha-aiheiset Helikymppiset". Mul on puuhakas suku ja siält hee tuliva: kenel ol mukan lylyt, kenel 40 muna, kenel sähkösaha, kenel moottorsaha. Ens ol kaffet ja puhei, sit mentti kaatama hankalas paikas kasvavi puit. Maarakennus R. Santala joht ja sahas, miähet kiskosiva liinast puit kaatuma oikkia suuntta, naise huuteliva neuvoi ja mää kiljusi: Varokavarokavaroka! Olis see nolo, ko omil syntympäivil littantuis pualet suvu miähist. Hyvin kaatus puu, sit see karsitti ja pätkitti ja klapitetti ja pinotti. Kiitos mu hyvä, rivakka, talkkohenkine suku!
***
Pikkussi keikoi olen jo tänä vuan tehny ja muutamaine iso o eres ko Wallini Elina ja munt kutsu tiä Hentuliisan suuntta. Meijän murre-ehtoo-kiartue mene Pori-Raum-Pori-Nokia-reitil - ja sil taval et Pori o melkkest loppumyytty kummastakin pääst, Raumal on tulos pal porukka ja Nokial vähä. Mää luatan taas Häme hitautte ja uskon sihe, et nokialaissiaki viäl hiuka löytä paikal lissä. See nyy o vast helmikuu loppupual, koko homma. https://www.facebook.com/SaaMaaJaHentuliisa
***
Ajopäiväkirjan ensmäne lentomerkintä tule huame, ko lähren aamuste Latvian-kiartueellen. Siit sit enemän tosa Laaksonen lausuu Latviassa -osios.
Sen kyl tahron sanno, et tämä o viimenen kert ko kuljen lentokonel yhtä mihenkkä, mihe pääse jolla muullakin kyytil. Siit hualimat, et Turku-Riika-yhteys o näppärä ja nopia, mul o jo nyy menny viikko matkustamisse. Nykylentoturvallisuus vaati sotilaallist matkatavaroitte järjestämist. Silti mää ole jännittäny, et ruppek latvialaine tullimiäs huutama, et kui tääl kassis on tämmöst nuhasuihket ja plara ohjekirjast, onk se EU:n aluel sallittu. Mu runojen kääntäjä Guntarsil pakkasin tuliaissiks erilaissi suamalaissi viähei, jigei ja perhoi– hän o suur kalamiäs (toivottavast Guntars ei nyy käy yäl tätä sala lukemas, ete hänelt men valla yllätys). Niittenki kuljettamist olen hermoillu ko marikuriiri. Ko olen erellisel kerral lentäny, mult otetti virkkukoukku pois.
Mää olin toivonu, ete mun tarttis otta tiatokonet mukka ollenka ton ulkomail - olissin ollu vaa vanha-aikkaseste vapaa - mut otan kumminki. Turu Sanomitten kans o sovittu, et torstain, perjantain ja sunnuntain hee julkaseva 3 kappala mun matkakirjeitän reisust. Latvialaises näppäimistös on tuhannen koukero ja pistet ja viiva, mut äät heil ei ol eikä ööt. Enkä tahro Sanomil kirjotta, et Eilen nain sinisia lehmia!
***
Visu labu
- see o et kaikenäköst hyvä teil ko jäätte tän Skandinaviaha! Tulen Viljon päivän huitteis takas!
Heli