Joul.
Maas myyny karhu
perämoottor jääs
vetur vilkutta valoi:
kuin pal o viäl tekemät
ketä noi kirkon traputki hiakotta.
Mun silmissän joulu o juur nii sekasorrolline, ko kuva kertto. Ja viäl tulla ihmettelemä, kunnemmää ol jouluihmine… Viime viikol tulin Näytelmäkulman kuusjuhlast ja kipitin Otavan kuusjuhli Helsinkin tuiskuse Senatintorin kaut, ko tommonen kuvaelma tul vasta. Onneks sentä sain kännykkähän taltte, et jotta hiano ja ikimuistost ol vissi juur ollu meneilläs.
Ylepalttisten menemis-tulemis-ostamis-hankkimis- ja järjestelemispaineitte al jotku nauttiva ja ova juur omimmillas. Mää hirastun entisestäs. Postitin Rahmani Janil ja häne mukulilles paketi. Yhre. Mul ol aamu-kymmenelt kello soimas ja vähä enne viit lykkäsin paketin postin ovest sisäl. Jokase minuti siin välis hajin saksi-kynä-osotet-teippi ja liimasin osotetarran, täytin planketi, kirjotin korti ja pakiteerasin, nitosin paketin kii ja avasin, ko pualet tavaroist jäi ulkopualel – enkä olis täsäkä ajas selvinny, ellei Laitlan kirjakaupast oltais riännetty appu. Mää oli hikine ja poikki ja kaihosin omal joulupatjallen, mut ko see o lupa levittä vast aatoaatton…
Onneks Laitila raitil kopsuttel vasta yks kiva tuttu nuar Karoliina ja poni. Heil ol kärryil mankkaki, mist soitetti joulumusiikki ohikulkijoitte iloks. Muistut miäle, et o joulu jotta muutakin ko tuskittelemist.
Jokanen koke joulu omal tavallas ja munt nii riamastutti, ko sain yhrelt huippukiälentutkijalt viästi, et hänel tule joulune olo siit, ko eläimist puhuta passiivis! Voi hyvä ihme, kui liikuttava ja kiinnostava on kiälentutkijan pää!
(Siis jotenki niinko tämmöttös: hevoset menee kovasti, hirnutaan ja tömistellään.)
***
Mikä siin joulus nii raskast mul sit mahta ol? Vissi see ainaki, et jouluviattovelvollisuus o nii ankara ja väistämätöne, et sen taa jää kauas oppi- ja asevelvollisuuski. Ainoastas maast karkkamine vois olla keino välttä see – mut kumminki päähän tulis josta ajatus lokakuisel lentokentäl, et nyy ennenko lähren, tairan kumminki laitta pari piänt joulust terveist menemä… ja siin sitä taas olla.
Ja herrajumal, kesken tämä mu joulumarinan mää muistan, et o sitä tänä vuan yks toineki kiva joul-asi ollu! Tääl Rauman Lapin Ylisespääs – siis meijän kylärinkin valtakunnas – on tänä vuan otettu käyttö meijä yhres kehittelemä kyläjoulukalenter. O niit muissakin kylis ollu, mut ei tääl. Siin o ajatuksen see, et jokasen joulukalenteripäivän o jonku pihas-portinpiäles-akkunas jonkulaine jouluasetelma, mitä o lupa käyr iltakävelylläs kattomas. See o nii hiano, ko saa luvan kans mennä urkkima ihmisten pihoihi ja uteloittema, kummose joulutervesen kukaki o laittanu. Nee kyläläisten kalenterluukut o ollu niin kivoi ja yllätyksellissi! O ollu hevost ja rekke, seime ja enkeli, konvehtei ja tähtsäretikui. Meil ol hirv ja yks pajupuu täys myrskylyhryi. Jouluvelvollisuuksist parhamast pääst!
***
Muutamei kilometrei o ajopäiväkirjaanki tullu.
Olektee koska koittanu aja Lapist Loimaal? Jos tykkätte mutkist, ni siin saatte oikke itteänne toteutta! Matka varrel on teemaha sopivaiseste viäl Makkarkoske meijeriki, mitä ain kattelen haaveilevast ja ajattelen, et voi ko joku ruppeis pitämä tosa jotta majatalo-kulttuurmaja-meininkki. Kiahtova rakennus ja nimi!
Loimaal ol vuare viimesen keikkan esiintymine Eviral. Oi ko mul tul miäle, mitä kaikki vois kyssy, nyy ko o asiantuntijoi kool: mil taval luamulammas ruakita, mitä täyty otta huamio, jos meina ruvet kanoi pitämä, mink tähre hukkakaura o nii vaaralline, mist listeria tule..? Sentä yhren kehtasi esittäkki: täsä remonteeraukse yhteyres löytys lattilautoje alt olki-turve-hiakka-eristet – mut myäski heini ja olkke ja joku viljantähkäki josta ajalt enne sotti! Kysysin, et kannattak simmose jyvä laitta keväste multta ja ruveta orottama. Kuulema ei tul mittä. Mut sanotti et yrittä voi!
***
Ens vuare alus on kovaste tunkku, ko o ens Latvian-kiartue (siäl o seittemisen keikka sovittunas) ja latvian-kiäle-opettelemine, sit Sää, mää ja Hentuliisa -lisäkeikat Wallini Elinan kans ja viäl Mikkelin teatterin jännittäväjännittävä Lukkosula ja lumpeenkukkia -ensilta! Näist kyllästymisse saak lissä viäl!
Kiitos kaikil kaikest tämä vuatisest!
Viättäkä maltilline joul ja värisyttävä uus vuas 2013!
Heli
[*] (esittä juur tuikkima laitettu jäälyhty)