Kyl ol erityishualikrympyi otal enne Muanion keikka:
Yhten yän iha noi vaa ään hävis, olin ko lamppan niälly. Mää olen iha onnetoine ilma ääntän - ja kyl mu esityski aika kalvakaks jää, jollen puhu mittä. Hyvält torniolaiselt aptekintäitlt
(kaikil heil tervessi!) sain vinki, et jodikurlaus autta - ja vähitelle ääni tul takas.
(Samal reisul käytti Lapin Kumis kiristyttämäs renkkan pultei - nii armas palvelu ol, ete mittä määrä!)
See murhetutti kans, et kui vähä ihmissi oikken tule paikal - mu hartteil kumminki paina vastuu et mil kaik matkat-majotukset-vuakrat-palkat hoirella, vaikken mikkä korvausvelvolline olekka, ohjelmatoimiston huali nee o. Mut kumminki. Kyl tee kaik vastuunkantajaluanttet tiärätte tuntte. Syränt lämmint näkymä, ko ruskamummui ja kulttuurifrouvi ja runoneitoi ja lauma miähi näkys kiippevä Olos-tunturil. Melkken kakssata ihmist kaikkias ol kuulustelemas - vissi mailman tähtikirkkaimas salis, kattoka vaik täst:
Meilläki ol muute auto sisäl - paketauton sai ajetuks laval purkamise ja täyttämise ajaks. Siin o arkkitehti tiäny vähä muustaki ko hyväst töpselinpaikkoje sijottamisest.
Keikal ol joku oikke ilonaurune ihmine (see ei ollu Miia, ilmotti Miia mul myähemmi), iha sai pirätel, et ol itte nauramat. Muutenki hilpiöis tunnelmis men - ja hiano ol ko Kesktalon Katja tul laval näyttäytymä kans - toin Katjal kiakauskalenteryhteistyäkiitokseks omeni Laitlast omast puust oranssis ämpäris. Katjan piän Jessica ol mukan. Hänel virtuaalimitali siit, et kuulustel niin kauniste koko keika. Laps ei ol kuuttaka ja on pualentois tunni runoillas hiavahtamat ko Hiawatha!
Ai nii, o nähty värisyttävi erikoiseläimi:
Naarashirv tiävarres, mikä ei kyl uinu, seisos vaan tiävarres ilman tennissukki
Kaunei lihavi poroi vasoines
Musti ja ruskioi lehmi
Täytetty riakko hotellin aamiaishuanees (sen somemppi karvajalkoi en tiär)
Orava (ko kahren tunturi välist juakse mikä eläin vaa, see muuttu juhlaeläimeks)
Nyy matkal Levil, mut arvakka mink kaut sin ajeta? Enontekiön Vuantisjärve!
Mää pääsen kattoma Kiakaus-Katja ihan tapahtumapaikal
- et kummosis olosuhteis niit kiakauksi sit on kalenterihi viskottu!
Kuvi keikalt tule vast yän suus, ko saara Levin keikka huhkituks. Mut söpöne ol Muanionki kuulijakunt.