Keväsis tuulis tultti Starist Suame läpi Pori kohre. Varekse oliva kovis rakennus- ja sisustuspuuhis - menivä ohitte puutavara suus. Naaka viäl jahkasiva, et mitä seuravaks kannatais ja vaan kattosiva lankoiltas vareste meno. Yhre sysimustan jokisulan pääl lens matalal joutsen - kyl ol kohottava näkymä!

Porin Promenadi-salis ol järjestetty kaik nii et viarailijal olis mahrolisima helppo ja kiva. Takahuanes ol niin pehmune hyvä soffa, et tul jo houkutus siirttä koko runoilta sin. Ei missä ol sanottu, etteik seljälläs soffa uumenist sais esittä runoi. Meijä reippat Tea ja Maarit kumminki pitivä huale ryhris säilymisest, ja ens töikses pystyttivä meijä hiirenkorvahenkise kirjamyyntipöyrä.

Sali ol suur ja hiano - hiuka see häirit munt, et see ol nii suur, et osa yleisöst ol melkke mun perssen takan. Ol siin sit ilmasuvoimane. Koitin kyl nyäkytel mone suuntta.

Porilaine yleisö ol kuuntelevaist ja nauravaistki - siin eturiviski joku kikat nii, et mun ol iha vaikkia pyssy vakavan. Muutonki ol hiuka vaikkia pittä naama peruslukemil, ko joku pyys munt esittämä vuaren 2009 syyskuun Kiakaukse. Emmää sitä sihe kalenterihi ikä sil miälel laittanu, et jourun sen ihmiste ilmoil esittämä... Mut jos kirjotta tekstin, misä kakkupaperi oteta uimahalli saunaha mukka pefletiks, ni sit o myäs velvolline sen lukema jos toive käy.

Kaikelaissi mukavi Pori murtte seuralaissi, mynämäkeläissi valkosipulankasvattaji ja sirkkusilmässi häjyi käve mul keika jälkke Päivä sanomas - juur niinko olin toivonukki!