Tämän kiartuen pisin tauko o 14.-16.3. - kolmen päivä munt ei päästetä nousema laval.

Aika mukavaiselt see kyl tunnuski, ko Seinäjoelt sai lauanta omas tahris vaa palauttu, ajella Kaskissi mert kattoma (see o ihana paik, koko Kaskine, menkkä joskus) ja ehtose sit hurrata, ko Lauri ja Elonkerjuuorkester voitti yleisöemmapalkinno. Kyl mää taas niin kreppava olin, ihan ko olissin itte sen pystin käyny pokkamas - melkke mu oma bändi.

Pyhän päästi Uurenkaupunkin teatteril kattoma heijä versiot Lukkosulast ja lumppenkukkasist. Hiano ol vaa istu lämmyses penkis takakenos ja tiätä, et noi kirkkat valot ei munt päi tänä sohota. Näyttelijät ol mukava hullumaissi ja loppukohtaus o hioutunu niiii jännäks, et iha söin kynssiän, vaik hyvin tiäsin kui siin käy! Hyvä Lualamaa ja kumpp.!

Maanantapäiv o menny nyy sit taas tavaroitten pakkamisse (kui mont sukka ihminen tarvitte, ko hän o 3 päivä tiän pääl koton käymät, ja täytyk niitten kaikkie ol parillissi, sukkien taik päivie)? Myäski käytti kinumas, jos kiartuejuannon, sen keika alkunauhan, meil lukenu miäsihmine olis suastunu kuvaha. Hän lupas yä yli miätti ja sanno sit, et käyk vai eik. See mee nährä tääl sit huamen taik kosk taas netti onka seuravaks auk.

Simmone kiva homma tehti ääni-valopäämiähen kans, et värkätti yks videotervehrys. O nimittäis nii, et Laitilan kulttuurseura Walo, misä olen tiarottajan, järjestä yhteistyäs Vakka-Suame musiikkiopiston kans hyväntekeväisyyskonserti tuhopoltetu Laitla vanha rukoushuane hyväks (käy tualt kurkkamas lisäymmärryst: www.laitilanwalo.net). Mää olen sanottanu sin yhren kappalan, Walolaulun, ja sen ensesitys kuulla Tuula Amberlan tulkitteman Laitlan kaupunkintalol ke 25.3. klo 18.30. Mää olen sillo kiartuoimas juur Piäksämäel, enkä pääs paikal, ja sen tähren piti kertto vähä laulun taustoist ja tunnelmist videonauhal - niinko Euroviisuis!