Hanna Siikaniämi kipasi Hyvinkääl Perunarunokeikal ja hankkis meijän Odelman kirjakojust Aapise - ja pyys omistama sen Pulu-nimisel mopsil. En ol vissi enne koiral kirjottanukka!

Onneks kirjotin, ko kysees näyttä oleva aika sivistyny laji, näi Hanna raportois: "Pulu-mopsi oli otettu omistuskirjotuksesta P-runoon. Luin sen sille ja se ymmärs heti sanoman: vaik meniski välillä punasii päin ei välttis joudu putkaan."

Runopyärtye o lähten mukavast liikkel. Kuulijoi on kaikkiastas tulos jokasel keikal! See o ollu kiva huamata, et toiveruno-osios o osattu toivo jo Aapisenki runoi. Yks rymättyläläinenki pariskunt toivos Ö-runo, misä o miättei pöllöjen elämäst. Ja eikös hämysel parkkipaikal heit ol vastas oikia lehtopöllö möllöttämäs heit!

Olikoha see kuulustellu runokeikan akkunan takan? Olissin mää sen sisälki päästäny, ko olissin huamannu vaa! Kiartuepöllö!

Heli